Kaksi viikkoa jo Pikkupuutarhurin kesälomaa takana. Aika on huiskahtanut kuin siivillä. On ollut paljon kaikenlaista puuhaa.

Puutarhassa tapahtuu kokoajan, ja kameraan on jälleen kertynyt kuvia vaikka kuinka. Koitan kovasti miettiä, olisiko minulla jotakin uuttakin näytettävää, ettei aina vain näitä samoja talonpoikaispionin nuppuja, kuten joka vuosi tähän aikaan. 

Vaikka ihaniahan nuo ovat, pionit, ja niiden nuput. Tuo talon vanha pioni, Rosea plena, on kotiutunut uuteen kukkamaahan hyvin, ja jokaisessa siirtopalassa on nuppuja.

Kuljen monta kertaa päivässä uuden kukkamaani viertä. Siinä kasvaa kaikenlaista ihanaa.

Tässä kuva kukinnasta reilu viikko sitten, samalta kuvauspäivältä kuin tuo pionin nuppu. Laukat siinä aloittelevat, jumaltenkukka alareunassa kukkii, kevätesikot lopettelevat kukintaansa, ja lemmikit kukkivat myös.

Sama kuvakulma eilen: Lemmikit kukkivat tosi pitkään ja niitä on ihanasti muiden kukkien taustalla. Ukkolaukat ovat komeita, niiden varret ovat vähän lyhyempiä kuin viimevuonna. Täytyy varmaan lannoittaa niitä vähän lisää. Pioni ja siniset iirikset tuovat ihania sävyjä mukaan väribalettiin. Jumaltenkukka on jo kuihtumaisillaan. Onko kenelläkään kokemusta, saisiko siitä kerättyä itäviä siemeniä?  Pian kukkivat myös päivänkakkarat, lehtoakileijat ja varjoliljat.

Ensimmäinen avautunut pionin kukka. Kun kaikki nuput aukeavat, koko penkki näyttää hienolta, sillä pioneita kasvaa monessa kohdassa. (kun vain saisi aikaiseksi tehdä kivireunuksen ja kanttauksen loppuun...)

Tässä (alla) vielä toinen kuva samasta kohtaa. Tämä on tällä hetkellä paras kohta penkissä, se on täysin valmis ja täynnä kasveja, muissa kohdissa on vielä muutama kolo...

Kukkamaan takana alkaa pian kukkia lumipalloheisi vasemmassa reunassa. Tuossa missä nyt kukkii koiranputki, pitäisi kasvaa mustilanruusu, se vain on vähän matala, eikä kuki vielä, joten annan koiranputkien tässä vaiheessa toimittaa kaunista taustakasvin tehtävää. Koiranputken toisella puolella juhannusruusu kasvattaa nuppujaan. Vasemmassa reunasssa siis koiranputki, sen vieressä leveä heinämäinen kasvi on keltakurjenmiekka, jossa näkyy myös olevan nuppuja ensimmäisen kerran. Takana näkyy ihan tavallinen ojakellukka, joka mielestäni sopii hyvin laukkojen kanssa. Tuo vihreä massa keskellä kuvaa on siis akileijoja, varjoliljoja, leimua, päivänkakkaraa, palavaa rakkautta muunmuassa. Alhaalla oikealla sammalleimumätäs toimittaa reunuskasvin virkaa. Kun sammalleimu lopettelee, aloittaa verikurjenpolvi kukintansa.

Lumipalloheisin kukinto on kaunis kun se ei ole vielä ihan täydessä kukassa. Pensaat ovat virkeän näköisiä. Siirsimme ne tuohon puolivarjoon täysin paahteisesta paikasta, ja kirvat näyttävät vaivaavan sitä nyt paljon vähemmän.

Nämä iirikset ovat eräältä paikalliselta ruusuihmiseltä saatuja. Nyt ne kukkivat ensimmäistä kertaa, vaikka olen saanut ne jo useampi vuosi sitten. Edellisessä paikassaan kasvimaan reunuspenkissä ne eivät viihtyneet, mutta nut uudesssa kukkamaassa kuohkeassa maassa ne näyttävät silminnähden paremmilta.

Ymmärrän taidemaalari Claude Monet:a, iiriksiin on kyllä helppo hullaantua. voivoi. Mihinkähän paikkaan alkaisin keräämään erilaisia kurjenmiekkoja?

---------

Vaikka kyllähän minulla olisi yksi paikka, johon oikeastaan voisi tehdä iiriskokoelmankin. Meillä nimittäin oli tässä päivänä muutamana kaivuri kuljettajineen vähän kaivamassa sitä sun tätä. Pääasiallinen puhde oli kaivaa meidän puoriin  (aittaan) rakennetulle pihasaunalle väylä vesiputkelle navetan nurkalla olevalta vanhalta porakaivolta. Siinä samalla maasta nousi ihan mahdoton määrä upeita kiviä. Minä olin heti tikkana paikalla ilmoittamassa, että nuo kivet tulevat kaikki käyttöön, ja niinpä kaivurikuski asetteli kivet ohjeideni mukaisesti vanhan vuohenputken valtaaman kukkapenkin paikalle ja vähän muuallekin, jostain haalimme kaikenlaisia suodatinkankaita kivien alle, jotteivät vuohenputket heti puske kivien koloista. (sain siis vuohenputkikukkapenkkiprojektini päätökseen nopeasti, kun tiesin kaivurin tulevan ja osa kivistäkin oli jo tiedossa) Tähän tulee suojaistutus, jotta saunan terassilla saa olla rauhassa kylätien kulkijoilta. Siihen tulee erilaisia havuja, riippapihlaja, tuohotuomia, luumuja ja kaikenlaisia kivikkkokasveja. Jee. Saan kuin saankin ikioman kivikkotarhan!!

-----------------

Laitetaanpas sitten tämmöinenkin kuva. Tässä on mielestäni onnistunut varjopaikan istutus. Tämä alue on lähes koko päivän varjossa talomme kuistin vieressä pohjoispuolella. Tarkoitus on tehdä samanlainen istutus myös toiselle puolen kuistia, mutta tämän tein ensin, kun tämä on pihaan päin. Istutuksen ja talon väliin on vielä tulossa sorakerros, joka sitten saa koko homman näyttämään hienommalta. 

Valitsin tähän istutukseen kasveja, jotka kestävät katolta tulevan lumen painon, ja jotka pärjäävät karussa maassa. Taustalla on kotkansiipisaniaisia, jotka eivät ole vielä ihan täysikokoisia. Saniaisten edessä on pallohortensia, jonka voi leikata alas jos versot vaurioituvat lumen painosta. Lisäksi tässä kasvaa sormivaleangervoa, isoraitakuunliljoja ja syysvuokkoja. Valkoinen mattomaisesti leviävä ihanuus on tuoksumatara, se onkin ihan verraton maanpeittokasvi varjoon.

Tälläistä tällä kertaa. Muistakaa ihmetellä kaikkia puutarhan ihmeitä!

Tässä vielä kuva koiranputkesta läheltä. Näyttää, kuin pienet kukat tihkuisivat mettä yli äyräiden.

Ihanaa kesää kaikille!!!