Leppoisasti kulkee arki eteenpäin. Ihan pian on pääsiäinen. Rairuoho on jo kylvetty, ja pääsiäisen odotusinto on käsin kosketeltavaa. Mitähän yllätysmunista tulee tänävuonna? Kuinka pitkäksi rairuoho ehtii kasvaa? koska saa ottaa esiin pääsiäiskoristeet?

Odottaminen on viisivuotiaan elämän suola. Meillä tuntuu olevan kaikenaikaa jotakin odoteltavaa ja pikkupuutarhurilla on aina asioita vireillä. Joulun odotus aloitettiin joulupukille kirjoittamisella viime heinäkuussa, pääsiäisen odotus aloitettiin loppiaisesta, jolloin tehtiin ensimmäiset pääsiäiskoristeet. Ensi syksynä alkaa pikkupuutarhurilla esikoulu. Sitä on tietenkin varmuuudenvuoksi jännitettävä jo nyt. Toukokuisten synttäreitten kutsut on suunniteltu jo hyvissä ajoin lokakuussa. Eilen viimeksi suunniteltiin, millainen kakku leivottaisiin pikkuveljen yksivuotispäiville elokuussa.

Kauan ja hartaasti jännitettiin ja odotettiin, koska ensimmäinen maitohammas irtoaisi. Kun se sitten vihdoin lähti, pohdimme, että mitä hammaskeijut oikein tekee niillä kaikilla maitohampailla. Tytär totesi että "ne tietysti kierrättää ne. Ne tekee niistä keijupölyä." Tulipahan sekin asia sitten äidillekin selväksi. Ihan hauskaa että kierrätys- sana ei ole outo viisivuotiaallekkaan.

Tietysti meillä odotetaan kesää ja kukkasia ja keväänseuranta- ja tattiretkiä lähimetsään. Ensikesänä pikkupuutarhurin kasvimaassa kasvaa ainakin punaisia auringonkukkia, ruiskukkia,porkkanoita, herneitä ja retiisejä.

Odottaminen on aika hieno juttu. voisi melkein sanoa, että se on iso ja tärkeä osa itse tapahtumaa. Kyllähän sitä itsekin odottaa uutta kevättä viimeistää tammikuusta lähtien, joulua on kiva suunnitella pitkin syksyä, ja isompia juhlia tulee tietysti aina suunniteltua ja odotettua pidempään. Olisi kyllä hienoa jos vielä aikuisenakin osaisi oikein hehkuttaa kaikkea tulevaa niin suurella antaumuksella kuin lapsi. Lapsella on tietysti siihen hehkutteluun enemmän ressursseja, kun ei vielä tarvitse huolehtia mistään. SE on lapsen etuoikeus, elää murheetta tätä hetkeä ja hehkuttaa ja riemuita kaikesta edessäpäin olevasta ilman käytännön murheita. Lapsen rinnalla kulkiessa ehkä itsekin vähän oppii kulkemaan ihmetellen ja riemuiten elämää eteenpäin.

Vielä lisään harmitteluni etten ole päässyt kommentoimaan bogejanne. jostain syystä palvelin katkoo yhteyttä välillä. tämänkin tekstin tein tekstinkäsittelyohjelmalla, ettei se pääse katoamaan kesken kaiken. Heti tulen komentoimaan taas kun tästä tilanne korjaantuu. olette kultaisia.