Viimekesänä taisi juhannuksen tienoilla olla samanlainen sadekeli. Paitsi että nyt näyttäisi olevan kukinta noin viikkoa myöhemmässä, pionin nuput ja ruusuorapihlajat postasin viimevuonna 10.6., sateisessa säässä. Viimevuonna tähän aikaan kukkivat idänunikot, siperiankurjenmiekat ja akileijat, toisaalta pihasyreenit taitavat tänä vuonna kukkia juhannukseen asti, mikä on harvinaista. Saa nähdä ehtiikö juhannusruusu kukkaan juhannukseksi. Viimekesänä se kukki juuri juhannuksena, ja sitä edellisenä muistaakseni jo lakkiaisten aikaan. Yhtäkaikki, ulkona on nyt paljon kaunista.
Talon vanhaa perua oleva pioni availee ensimmäisiä kukkiaan, nuppuja on paljon, kuten joka vuosi. Tämä vanha rouva ei petä vaikka olisi minkämoinen kesä. Viimevuonna sain asiantuntijalta varmistuksen sen oikeasta lajikenimestä, se on tarhapioni "Rosea plena".
Ihan tavallinen virpiangervon kukinto on tavattoman herkkä.
Ruusukvittenin kukinta on lopuillaan, mutta muutamassa oksassa löytyy vielä nuppujakin.
Ja tässä sen upean väriset kukat:
Ruusuorapihlajan kukat avautuvat. Edelleen jaksan ihmetellä, että Suomessa voi kasvaa ja kukkia näin kauniskukkainen puu!
MInua on taidettu huijata taimikaupassa. Luuin siis että ruusuorapihlajan runkoa pitkin istutin "The President"- jalokärhön. Nyt näyttäisikin siltä, että tuo kärhö ei ole presidenttiä nähnytkään, vaan se onkin alppikärhö. Aloinkin ihmetellä, miksi sen lehdistö oli niin erilainen verrattuna muihin jalokärhöihin. No, ei se mitään. Nyt minulla on siis alppikärhö kasvamassa ruusuorapihlajaa vasten. Tämäkin on oikein soma parivaljakko. (odotan hiukan vähemmän tuulista säätä niin saisin tänne blogiinkin vähän vähemmän tärähtäneen kuvan noista kaunottarista.)
Vesipisarat ojakellukassa vetoavat herkkyydellään..
..."- Ei niiden tarvitse pelätä, vastasi Taivaan Isä. - Minä annan niille laskuvarjot. hakekaapas, pikkuenkelit, sieltä taivaallisen vintin peräkomerosta niitä kaikkein pienimpiä laskuvarjoja.
Ja jokainen siemen sai hartioilleen laskuvarjon."...
(koko teksti löytyy täältä.)
..."Sitten Taivaan Isä käski siementen mennä, sillä hänelle tuli muuta puuhaa. Ja siemenet sukelsivat pelottomasti avaruuteen valkoisten laskuvarjojen varassa. Na putosivat suoraan joutomaahan ja sukelsivat multaan, suikkis vain."...
Pikkupuuttarhurin kasvimaalta on jo kerätty ensimmäiset retiisit (alhaalla oikealla). Ne ovatkin 5- vuotiaan kärsivällisyydelle oivaa kasvatettavaa, kun joka päivä löytyy uusia pulleita retiisejä. Takana vasemmalta mummilta saadut oregano ja lipstikka, niiden edessä mummulta saadut kuukausimansikat, ja niiden edessä pari riviä keltaisi porkkanoita. Retiisien vieressä on punajuuria, sitten vaaleanpunaisia ruiskukkia ja takana keltaisia auringonkukkia. Istutusjärjestys ja kasvivalinnat on pikkupuutarhurin omaa käsialaa.
Meidän lupiininiitty kylätien varressa näyttää tältä. lupiinit ovat ajoissa.
Mitähän tyrni lupaa, kun sen oksat on täynnä tuommoisia pompuloita?
Nyt hus kaikki ulos ja kesästä nauttimaan!
Kommentit