Kevätesikko, Primula veris

1305869100_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ensimmäisenä keväänä muuttomme jälkeen löysin pihastamme keltaisia kevätesikoita. Niitä kasvoi kukkapenkissä, nurmikossa ja pensaiden alustoilla. Niitä kasvaa villiintyneenä samoilla paikoilla puistolemmikin kanssa. Kukkiessaan samaan aikaan toukokuussa keltaiset esikot ja vaaleansiniset lemmikit ovat ihastuttavia!

Olen siirtänyt esikoita kukkapenkkeihin turvaan ruohonleikkurilta, mutta seuraavana keväänä huomaan että pieniä keltaisia avainnippuja nousee nurmikosta edelleen. Nykyisin annan niiden jäädä paikoilleen. Vaikka kukinnan jälkeen paikan ajaisi ruohonleikkurilla, ne kukkivat silti seuraavana keväänä yhtä innokkaasti. Esikoiden kasvupaikoissa ei tunnu olevan mitään logiikkaa. Niitä tupsahtaa esiin milloin mistäkin. Sattumanvaraisuus sai selityksensä, kun kuulin, että muurahaiset kuljettavat esikon siemeniä. Maamuurahaisen pesiä meillä on monessa paikassa nurmikossa ja kukkapenkkien reunakivien alla, joten luultavasti esikoita löytyy jatkossakin pitkin pihoja, sieltä missä muurahaiset kulkevat. Olen myös kylvänyt esikoita pihametsään ja katajakedolle, jossa ne saavat olla ja levitä rauhassa.

Olen saanut pihaani myös punaista kevätesikkoa. Se on perintö mieheni mummolasta Keuruulta. Olen saanut sen alun anopiltani. Sekin pärjää keltaisen siskonsa tavoin nurmikossa, eikä paljon piittaa, vaikka heinät kasvaisivat sen seassa, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Luulin paikan olevan esikolle hyvä, mutta maassa olikin mahdoton määrä juolavehnää. Tänä keväänä aion siirtää tuon punaisen ihanuuden uuteen kukkamaahan keltaisten esikoiden seuraan ja puhdistaa sen juolavehnän juurista perusteellisesti.

1305869029_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kevätesikko kuuluu Suomen luonnonvaraiseen kasvistoon. Sitä tavataan Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan lehtoniityillä. Muualla maassa se kasvaa asumusten läheisyydessä villiintyneenä.  Esikoita on siirretty jo pitkään luonnosta kukkapenkkeihin, minkä vuoksi se mainitaan monissa perennakirjoissa luonnonperennana. Kevätesikko on Ahvenanmaan maakuntakukka. Se on rauhoitettu, ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta sitä ei saa kerätä luonnosta myyntiä varten.

Kevätesikkoa voi suositella jokaiseen puutarhaan muiden perennoiden joukkoon kukkapenkkiin tai luonnontilaisille alueille vapaasti leviämään. Se viihtyy muista esikoista poiketen aika paahteisillakin paikoilla, ja kukkii auringossa hyvin, mutta keskikesän kovan paahteen ajaksi se mieluiten ottaisi suojaavan varjon yllensä isommista perennoista tai puiden lehvästöstä. Kevätesikon keltaiset tai punaiset tuoksuvat kukat avautuvat toukokuun puolen välin tienoilla. Kukinta kestää kahdesta kolmeen viikkoa, jonka jälkeen kukkien paikalle kypsyy runsaasti itämiskelpoisia siemeniä. Kevätesikkoa onkin helppo lisätä siemenistä kylvämällä siemenet syksyllä ulos. Siemenet vaativat kylmäkäsittelyn, jonka ne saavat helpoiten talven aikana. Esikkoa on helppo lisätä myös lehtiruusuketta jakamalla.

1305868809_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vanhan tarun mukaan kevätesikkoa kutsutaan myös Pyhän Pietarin avainnipuksi. Pyhä Pietari, joka seisoo Taivaan portilla vartioimassa, hukkasi kerran suuren avainnippunsa. Pieni enkeli lähetettiin avaimia etsimään. Hän löysi avaimet kaukaa Maasta lehtipuiden siimeksestä. Avainten löytöpaikalle kasvoi myöhemmin pieni keltainen kukka, joka muistutti avainnippua.

1305869265_img-d41d8cd98f00b204e9800998e