Hurjaa miten aika huiskahtaa kuin siivillä! Syyskuu meni ohi kovaa vauhtia ja nyt ollaan jo pitkän matkaa edetty syksyisiäkin ilmoja ja ollaan jo lokakuun puolessa välissä! Arjen tiimellyksessä ja kahta ihmistainta kavatellessahan tämä syksy on mennyt. Vauvakin on jo kaksikuinen, ja viisivuotias pikkupuutarhurikin kasvaa kohisten. Juuri laitoin molempien pieneksi menneet vaatteet varastoon ja otin isommat tilalle.Tietokone tulee avattua entistä harvemmin, ja silloinkin tahtoo kaikki jäädä vaiheeseen. Tätäkin postausta olen koittanut saada valmiiksi ties kuinka monta kertaa.

Pikkupuutarhuri kävi eräänä päivänä noutamassa kypsyneen jättiläisauringonkukkansa sisälle. Harvoin tulee ihasteltua harmaata väriä, mutta auringon kukan kypsyneet siemenet ovat symmetrisessä järjestyksessään mielestäni todella kauniita.

Sitten maistettiin muutama siemen tuoreeltaan. Ihastelua ja ihmettelyä riitti pitkäksi toviksi noissa huopapeitteisissä hopeanhohtoisissa siemenissä..

Kalareissut äijän kanssa vaativat kunnon evästä. Eräänä päivänä pyöräytettiin evääksi pellillinen muffinsseita. Kalamiehet ovatkin jaksaneet eväiden turvin olla kalassa monta tuntia, ja tuomisina on ollut monta hauenvonkaletta joista on riittänyt pakastimeenkin täytettä.

Kameraa olisi hyvä ulkoiluttaa enemmänkin. Monta kukkaa on kukkinut puutarhassa ihan omia aikoijaan ilman kenenkään ihastelua. Pikkupuutarhuri on valokuvannut äitiään enemmän viimeaikoina, ja muutamia hyviäkin ostoksia on mukana. Mainittakoon, että tämän postauksen ensimmäinen kuva on pikkupuutarhurin ottama.

Ajatukset askartelevat toisinaan jo ensikeväässä. Ostin lisää tulppaanin sipuleita, kun myyrät tyhjensivät viime talvena toisen kukkapenkin. Kaupasta lähti mukaan liljakukkaisia vaaleanpunaisia ja valkoisia, sekä kasvitieteellisiä tulppaaneita kukkapataan kanervien juurelle kevättä odottamaan.

---

Pari päivää sitten satoi räntää. Yöpakkasia on ollut monena yönä. Puuarha valmistautuu talviunille, herätäkseen jälleen ensikeväänä raikkaana ja vihreänä. Syksy tekee hyvää. Mutta pimenevät illat ja tuhruinen kylmä keli tuntuisivat melkein liian raskailta, ellei tiedossa olisi, että jälleen tulee kevät, joka ei olisi mahdollinen ilman syksyä ja tuleentumista ja lehtien varisemista. Nyt voi käpertyä sisälle ja polttaa kynttilöitä ja ottaa esille sen viime talvena kesken jääneen sukankutimen. Nautitaan syksyn myräköistä ja toivotaan lumista talvea.

Toivottelen täältä kaikille ihanaa syksyä ja sunnuntaita!